Oppimistehtävä #1

a) Sosiaalisen median käyttö omalta osaltani alkoi noin vuonna 2001, kun aloin lukea ja kommentoida tekstejä Livejournal -sivustolla. Livejournal blogityyppinen palvelu, joka on perustettu vuonna 1999. Se eroaa muista blogisivuista siinä, että se on yhteisöllisempi ja sen kautta voi olla vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa. Omalla kohdallani Livejournal toimi pitkään myös päiväkirjamaisena sivustona, koska käyttäjä voi valita, onko hänen julkaisemansa sisältö julkista vai yksityistä. Livejournal oli vielä noin vuosikymmen sitten todella suosittu palvelu, mutta nykyään sitä käytetään vähemmän sillä muut sosiaalisen median palvelut ovat vieneet käyttäjiä siltä. Itsekin käytän sitä ainoastaan lukeakseni sivustoa https://ohnotheydidnt.livejournal.com/ joka on edelleen suosittu sivusto julkkisten ja ajankohtaisten tapahtumien kommentointia varten. 

Nykyään käytän sosiaalisen median ympäristöistä eniten Facebookia. Se on käytössä sekä vapaa-ajalla että työelämässä.

Tätä blogitekstiä varten tutustuin myös minulle entuudestaan tuntemattomaan sovellukseen. Valitsin Snapchatin, koska sitä en ollut aikaisemmin käyttänyt, kuitenkin olen ymmärtänyt, että esimerkiksi nuoret käyttävät sitä nykyään enemmän kuin Facebookia, joten sen käytön opettelu olisi varmaankin hyödyllistä. Ennakkoon minulla oli Snapchatistä sellainen kuva, että se on vain sovellus, jolla voi lisätä hassuja efektejä omiin valokuviin. 

Käytin alkuun puoli tuntia kirjautumiseen ja sen jälkeen tein itselleni avatarin eli omannäköiseni hahmon. Mielikuvani Snapchatistä ei ainakaan toistaiseksi ole muuttunut, se tuntuu aika lapselliselta enkä usko sitä vapaa-ajalla itse juuri käyttäväni. Kukaan osoitekirjassa olevista tuttavistani ei myöskään ole Snapchatissa, joten en ainakaan heti päässyt siellä kenenkään kanssa juttelemaan. Sovelluksen käyttö vaatii vielä tarkempaa tutustumista, mutta en ainakaan tällä hetkellä keksi miten voisin sitä hyödyntää esimerkiksi työssäni.

b) Valitsin kolme yritystä/organisaatiota ja tarkastelin niiden sosiaalisen median käyttöä:

Ensimmäinen valitsemani yritys on kotimainen yritys, jolla on toimintaa eri puolilla maailmaa. Oletin, että se varmasti käyttää sosiaalista mediaa laajasti ja näin olikin. Kun menin yrityksen kotisivuille, jouduin silti ensin hieman etsimään, että mistä löydän yrityksen käyttämät sosiaalisen median kanavat. Ne löytyivät listattuina vasta sivun alaosasta. Yritys käyttää Facebookia, Instagramia, Twitteriä, blogia ja Youtubea. Sillä on lisäksi oma mobiilisovellus.

Toinen valitsemani yritys on hieman pienempi mutta silti hyvin tunnettu kotimainen yritys. Myös se käyttää sosiaalista mediaa laajasti. Käytössä ovat Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest ja Youtube.

Kolmanneksi yritykseksi valitsin kotimaisen askartelutarvikeyrityksen. Tähän yritykseen törmäsin itse alun perin Facebookin kautta. Yritys toimi alkuun vain Facebookissa, mutta otti myöhemmin käyttöön myös verkkokaupan. Kun menin yrityksen sivuille, en löytänyt sieltä linkkiä Facebook-sivulle, mikä tuntui aika kummalta koska Facebook tuntuu edelleen tärkeältä osalta yrityksen toimintaa ja markkinointia. Muita sosiaalisen median kanavia en löytänyt.

Kun vertailin näiden kolmen yrityksen sosiaalisen median käyttötapoja niin niistä löytyi paljon samaa mutta myös eroja. Kahden suuremman yrityksen sosiaalisen median käyttö oli hyvin samantyyppistä. Instagramista löytyi kuvia yritysten tuotteista ja palveluista hyvin ammattimaisesti kuvattuina. Molemmat yritykset olivat selkeästi käyttäneet paljon rahaa markkinoinnin suunnitteluun. 

Kolmas yritys on pieni, yhden hengen ylläpitämä yritys, joten sillä on vähemmän resursseja käytettäväksi markkinointiin. Mielenkiintoista kuitenkin on se, että tämän yrityksen toiminta pohjautui alun perin täysin sosiaalisen median alustaan eli Facebookiin. Yritys myi tuotteitaan Facebookin kautta ja kaikki toiminta tapahtui samalla sivustolla. Koska käytin itse paljon tämän yrityksen palveluita, näin itse miten toiminta muuttui ja kehittyi Facebookissa. Kun yrityksen toiminta kasvoi ja myytävien tuotteiden määrä lisääntyi, Facebook ei enää ollut kätevä verkkokauppapohja vaan yrittäjän oli perustettava verkkokauppa.

c) Työskentelen kirjastoalalla ja olen ollut nykyisessä työpaikassani jo lähes 10 vuotta. Sosiaalisen median käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut tärkeäksi osaksi kirjaston markkinointia. Vielä kymmenen vuotta sitten asiat olivat aivan toisin ja kirjasto käytti markkinointiin vain perinteisiä viestintäkanavia, kuten sanomalehdet ja mainosjulisteiden levittäminen kirjastossa ja kaupungin ilmoitustauluilla. 

Pitkään käytössä oli pelkästään blogi, mutta sen käyttö ei oikein ottanut tulta alleen. Blogin ylläpito ja päivitys oli niin satunnaista, ettei se oikein saanut lukijoita. Facebookin käyttöönotto kuitenkin muutti viestintätavat täysin. 

Nykyään uskoisin, että Facebookin kautta tapahtuva markkinointi tuo lehtimainosten ohessa eniten kävijöitä kirjaston tapahtumiin. Facebookin etuna blogiin verrattuna on se, että sinne ei tarvitse eikä kannatakaan tehdä kovin pitkiä tekstipäivityksiä. Ytimekkäät kirjavinkkaukset kuvineen tuntuvat toimivan Facebookin kautta paremmin kuin pitemmät tekstit blogissa. Toki blogin kautta on mahdollisuus paneutua johonkin tiettyyn asiaan syvemmin ja kuvata sitä eri tavalla kuin Facebookissa. Silti koen Facebookin parhaana sosiaalisen median kanavana kirjastotyöntekijän näkökulmasta.

Aiemmin tässä tehtävässä tutustuin Snapchat-palveluun. Tarkoituksenani oli samalla miettiä, miten voisimme kirjastossa hyödyntää tätä kanavaa. Nuoriso tuntuu suosivan tätä sovellusta enemmän kuin Facebookia, joten olisi tärkeää löytää jokin kanava jolla kirjasto voisi markkinoida palveluitaan myös nuorisolle. Ainakaan vielä Snapchat ei täysin auennut minulle, joten sen käyttöön pitää selkeästi tutustua tarkemmin.