Oppimistehtävä #2

Sosiaalisen median tietosuoja, digitaalinen identiteetti ja pelisäännöt

2 a) Tietosuojakysymykset

Etsi verkosta keskusteluja tietosuojakysymyksistä. Keskustelupaikkoja voivat olla foorumit, yhteisöt, keskustelu- ja kommenttialueet. Osallistu keskusteluihin näillä foorumeilla. Voit käydä keskustelua myös ryhmän Slackissa. Linkitä (älä toista) keskustelualueet blogiisi ja pohdi blogissasi/vlogissasi myös:

Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävän henkilön pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta

    Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut

    Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta

    Millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita

Verkosta en löytänyt kovin aktiivista keskustelupalstaa tietosuojakysymyksiin liittyen. Suomi24-sivustolla oli erilaisia tietoturvaan liittyviä keskusteluja, mutta ne liittyivät suurimmalta olin erilaisiin tietokoneongelmiin liittyviin kysymyksiin. Sen takia päätin osallistua aiheeseen liittyvään keskusteluun ryhmämme Slack-sivulla. Osallistuin keskusteluihin liittyen GDPR-uudistuksen vaikutuksiin työpaikalla ja henkilökohtaisessa elämässä. Sen lisäksi osallistuin keskusteluun tietosuojan toteutumisesta päivittäisessä elämässä.

Sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössään käyttävän henkilön tulee ottaa huomioon monenlaisia asioita tietosuojan näkökulmasta. Minkälaisia asioita sosiaalisten verkkotyökalujen kautta käsitellään? Jaetaanko verkossa tietoa työntekijöiden tai asiakkaiden henkilökohtaisista asioista? Kenellä on mahdollisuus päästä näkemään verkossa jaettua tietoa?

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden etuja ovat, että esimerkiksi Facebookin kautta työyhteisössä on helppo muodostaa erilaisia julkisia ja yksityisiä ryhmiä, joiden kautta viestintä ja kommentointi on nopeaa. Monilla on nykyään käytössä älypuhelin myös työpuhelimena, joten muut työtekijät on helppo tavoittaa erilaisten verkkotyökalujen kautta. Avoimuus ja omalla nimellä esiintyminen ovat tärkeitä, sillä sosiaalisen median laatu ja arvo heikkenevät, jos ihmiset esiintyvät nimimerkeillä.

Työyhteisöt voivat hyötyä tietyissä tilanteissa henkilökohtaisten tietojen jakamisesta. Mikäli työyhteisö käyttää viestintäkanavanaa asiakkailleen Facebookia, Twitteriä tai muuta sosiaalisen median kanavaa, viestintä voi näillä kanavilla usein olla avoimempaa kuin työyhteisön verkkosivuilla. Viestinnässä voidaan käsitellä henkilökohtaisiakin asioita tietyssä määrin ja se voi luoda yhteisöstä avoimemman kumpaankin suuntaan. 

Henkilökohtaisten tietojen suojaaminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, jotta tiedot eivät päädy ulkopuolisten käsiin. Sosiaalisten verkkotyökalujen salasanat ja muut tunnistautumiseen tarvittavat tiedot tulisivat olla vain niiden henkilökunnan jäsenten saatavilla, jotka hallinnoivat näitä ohjelmia.

Viestintävirastolta löytyy ohjeistusta monesta tietoturvaan liittyvästä asiasta. Esimerkiksi salasanoihin liittyvistä asioita löytyy oma oppaansa, jonka avulla työyhteisö voi tarkistaa salasanojen oikeaoppisen käyttämisen. Salasanojen hallintaan on myös kehitetty monia apuvälineitä, jotta salasanat pysyisivät helppokäyttöisesti yhdessä paikassa ja aina ajan tasalla. Näistä voisi mainita esimerkiksi Keepass-ohjelman, joka toimii niin että salasanojen hallintasovellukseen on mahdollista tallentaa salasanoja salatussa muodossa siten, että salasanat ovat yhden pääsalasanan takana saatavilla.

Työyhteisöjen tulisi sopia sosiaalisen median pelisäännöistä, jotta kaikki olisivat selvillä, miten sosiaalisessa mediassa toimitaan ja viestitään työyhteisön edustajina. Ohjeistukset ovat yksilöllisiä ja jokaisessa yrityksessä ja yhteisössä niistä sovitaan erikseen. Ilman kunnollista ohjeistusta työntekijät saattavat julkaista työyhteisön kannalta negatiivista sisältöä ja pahimmassa tapauksessa vaarantaa työyhteisön ja sen asiakkaiden tietosuojan.

2 b) Digitaalinen identiteetti

Etsi hakukoneen avulla tietoja itsestäsi - tekstejä, kuvia, videoita, ...

    Millaisia tietoja sinusta löytyy

    Ovatko tiedot mielestäsi oikeita

    Kuinka voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja sinusta on

    Voiko tietoja poistaa verkosta 

Kirjoita blogiisi tai kerro vlogissasi mietteitä digitaalisen identiteetin muodostumisesta. Pohdi tietojen ja kuvien manipuloinnin merkitystä digitaalisen identiteetin muodostumisessa. Pohdi myös julkisuuden henkilön esim. poliitikko, yritysjohtaja, viestinnän ammattilainen... tietojen puuttumista sosiaalisessa mediassa - pitääkö tietoja olla vai ei?

Kun laitoin Googlen hakukenttään oman nimeni niin hakutuloksissa löytyi ensimmäisenä Facebook-sivustoni osoite ja myös käyttäjäkuva. Tosin kuva oli kyllä sellainen, joka minulla ei ole ollut käytössä enää pitkään aikaan. Suurin osa hakutuloksista liittyi kyllä muihin samannimisiin henkilöihin kuin minä, mutta aika nopeasti haussa löytyi myös youtube-kanavani ja julkaisemiani videoita. Googlen kuvahaun kautta löysin muutamia lehtijuttuja, joissa minua on haastateltu, näiden yhteydessä oli myös kuvani. Mitään kovin henkilökohtaisia tietoja en itsestäni onneksi löytänyt sillä olen pyrkinyt välttämään niiden lisäämistä nettiin ja myös sosiaalisen median sivustoilla olen rajannut tietojeni julkaisemista. 

Mielenkiintoinen löytö kuvahakuun liittyen oli se, että hakutulos näytti sellaisten kirjojen kansikuvia, joita olen arvioinut Goodreads-sovelluksessa. Jotain kautta siis nimeni yhdistyy näihin kirjoihin niin että niitä näkyy Googlen tiedonhaussa. En tiedä, miten pystyisin esimerkiksi tällaisia tietoja poistamaan verkosta. Jos nimellä ja kuvallani julkaistaan jotain, niin sitä on sen jälkeen todella vaikea poistaa täysin kokonaan. Julkaisuihin voi tietenkin yrittää vaikuttaa siten, että välttää henkilötietojen ja henkilökohtaisten asioiden julkaisemista. Eri sovelluksiin kirjautuessa kannattaa aina tarkistaa, miten omat tiedot näkyvät muille käyttäjille ja säätää asetuksia, mikäli se vain on mahdollista. Esimerkiksi Googlelle on myös mahdollista lähettää pyyntö jonkin omasta itsestä julkaistun tiedon tai kuvan poistamiseksi, mikäli kokee sen olevan tarpeellista. 

Digitaalisella identiteetillä tarkoitetaan sitä tietoa, joka on sinuun eli omaan itseen liittyen internetissä. Digitaalinen identiteetti ei välttämä ole tosi sillä nykyään verkossa voi muokata lähes tulkoon mitä vain tietoa ja kuvia voi käsitellä niin taidokkaasti, ettei muokkausta edes pysty erottamaan. Siksi verkossa julkaistuun tietoon ja kuviin pitäisi aina suhtautua tietyllä varauksella. 

Useimmilla julkisuuden henkilöillä on nykyään oma profiili sosiaalisessa mediassa. Profiili voi olla joko itse päivitetty tai sitten julkisuuden henkilö on voinut palkata työntekijän päivittämään tietoja. Itse kirjoitetut tekstit ovat tietenkin persoonallisempia kuin palkatun työntekijän yleiset uutisoinnit, silti kaikki julkisuuden henkilöt eivät koe tarpeelliseksi olla itse jatkuvasti kirjoittamassa sosiaalisessa mediassa eikä heidän välttämättä tarvitse ollakaan. Virallinen profiili voi olla hyödyllinen siinä tapauksessa, että kyseiseen henkilöön kohdistuu esimerkiksi jonkinlaista negatiivista uutisointia, silloin virallisen profiilin kautta voi toimittaa oman näkemyksensä asioista. Mikäli julkisuuden henkilöltä ei löydy netistä mitään virallista tiedotuskanavaa, voi hänen olla haasteellista nykypäivänä tuoda esiin omia näkökulmiaan, kun tässä ajassa on tyypillistä että uutisia luetaan ja haetaan paljon myös sosiaalisen median kanavien kautta.

2 c) Etsi verkosta jonkin työyhteisön sosiaalisen median käytön pelisäännöt. Pohdi blogissasi/vlogissasi, mikä on löytämiesi pelisääntöjen keskeisin viesti. Kenen vastuulla näiden pelisääntöjen laatiminen mielestäsi on ja mitä niissä tulisi olla?

Löysin verkosta Taysin sosiaalisen median kanavien käytön ohjeistuksen:

Keskeinen viesti tällä ohjeistuksella on se, että Tays viestii organisaationa monissa some-kanavissa. Uusia kanavia Taysille otetaan käyttöön vain harkitusti, kohderyhmälähtöisesti ja yhteistyössä viestintäpalvelujen kanssa. Sairaanhoitopiirin sosiaalisen median ohjeen tarkoituksena on linjata Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tavoitteet ja toimintaperiaatteet sosiaalisessa mediassa ja opastaa työntekijöitä toimimaan sosiaalisessa mediassa työ- ja vapaa-aikanaan.

Ohjeistus on mielestäni kattava, sillä siinä käsitellään monia sosiaalisen median viestintään liittyviä asioita ja sitä mitä työntekijät saavat ja eivät saa tehdä. 

Pelisääntöjen laatiminen on mielestäni jokaisessa työyhteisössä ja organisaatiossa johtotiimin tai verkkoviestinnän ohjausryhmän vastuulla. Pelisäännöistä tulisi löytyä maininta niistä kanavista, joissa työyhteisö saa viestiä ja tarkka ohjeistus siitä, miten viestintä tapahtuu. Säännöissä tulisi myös olla kuvaus siitä, mihin viestinnällä pyritään eli minkälaisia tavoitteita ja hyötyä sillä haetaan. Lisäksi säännöissä tulisi olla tarkka ohjeistus salassapitovelvollisuuksista, tietoturvasta ja eettisistä ohjeista.

Oppimistehtävä #1

a) Sosiaalisen median käyttö omalta osaltani alkoi noin vuonna 2001, kun aloin lukea ja kommentoida tekstejä Livejournal -sivustolla. Livejournal blogityyppinen palvelu, joka on perustettu vuonna 1999. Se eroaa muista blogisivuista siinä, että se on yhteisöllisempi ja sen kautta voi olla vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa. Omalla kohdallani Livejournal toimi pitkään myös päiväkirjamaisena sivustona, koska käyttäjä voi valita, onko hänen julkaisemansa sisältö julkista vai yksityistä. Livejournal oli vielä noin vuosikymmen sitten todella suosittu palvelu, mutta nykyään sitä käytetään vähemmän sillä muut sosiaalisen median palvelut ovat vieneet käyttäjiä siltä. Itsekin käytän sitä ainoastaan lukeakseni sivustoa https://ohnotheydidnt.livejournal.com/ joka on edelleen suosittu sivusto julkkisten ja ajankohtaisten tapahtumien kommentointia varten. 

Nykyään käytän sosiaalisen median ympäristöistä eniten Facebookia. Se on käytössä sekä vapaa-ajalla että työelämässä.

Tätä blogitekstiä varten tutustuin myös minulle entuudestaan tuntemattomaan sovellukseen. Valitsin Snapchatin, koska sitä en ollut aikaisemmin käyttänyt, kuitenkin olen ymmärtänyt, että esimerkiksi nuoret käyttävät sitä nykyään enemmän kuin Facebookia, joten sen käytön opettelu olisi varmaankin hyödyllistä. Ennakkoon minulla oli Snapchatistä sellainen kuva, että se on vain sovellus, jolla voi lisätä hassuja efektejä omiin valokuviin. 

Käytin alkuun puoli tuntia kirjautumiseen ja sen jälkeen tein itselleni avatarin eli omannäköiseni hahmon. Mielikuvani Snapchatistä ei ainakaan toistaiseksi ole muuttunut, se tuntuu aika lapselliselta enkä usko sitä vapaa-ajalla itse juuri käyttäväni. Kukaan osoitekirjassa olevista tuttavistani ei myöskään ole Snapchatissa, joten en ainakaan heti päässyt siellä kenenkään kanssa juttelemaan. Sovelluksen käyttö vaatii vielä tarkempaa tutustumista, mutta en ainakaan tällä hetkellä keksi miten voisin sitä hyödyntää esimerkiksi työssäni.

b) Valitsin kolme yritystä/organisaatiota ja tarkastelin niiden sosiaalisen median käyttöä:

Ensimmäinen valitsemani yritys on kotimainen yritys, jolla on toimintaa eri puolilla maailmaa. Oletin, että se varmasti käyttää sosiaalista mediaa laajasti ja näin olikin. Kun menin yrityksen kotisivuille, jouduin silti ensin hieman etsimään, että mistä löydän yrityksen käyttämät sosiaalisen median kanavat. Ne löytyivät listattuina vasta sivun alaosasta. Yritys käyttää Facebookia, Instagramia, Twitteriä, blogia ja Youtubea. Sillä on lisäksi oma mobiilisovellus.

Toinen valitsemani yritys on hieman pienempi mutta silti hyvin tunnettu kotimainen yritys. Myös se käyttää sosiaalista mediaa laajasti. Käytössä ovat Facebook, Instagram, Twitter, Pinterest ja Youtube.

Kolmanneksi yritykseksi valitsin kotimaisen askartelutarvikeyrityksen. Tähän yritykseen törmäsin itse alun perin Facebookin kautta. Yritys toimi alkuun vain Facebookissa, mutta otti myöhemmin käyttöön myös verkkokaupan. Kun menin yrityksen sivuille, en löytänyt sieltä linkkiä Facebook-sivulle, mikä tuntui aika kummalta koska Facebook tuntuu edelleen tärkeältä osalta yrityksen toimintaa ja markkinointia. Muita sosiaalisen median kanavia en löytänyt.

Kun vertailin näiden kolmen yrityksen sosiaalisen median käyttötapoja niin niistä löytyi paljon samaa mutta myös eroja. Kahden suuremman yrityksen sosiaalisen median käyttö oli hyvin samantyyppistä. Instagramista löytyi kuvia yritysten tuotteista ja palveluista hyvin ammattimaisesti kuvattuina. Molemmat yritykset olivat selkeästi käyttäneet paljon rahaa markkinoinnin suunnitteluun. 

Kolmas yritys on pieni, yhden hengen ylläpitämä yritys, joten sillä on vähemmän resursseja käytettäväksi markkinointiin. Mielenkiintoista kuitenkin on se, että tämän yrityksen toiminta pohjautui alun perin täysin sosiaalisen median alustaan eli Facebookiin. Yritys myi tuotteitaan Facebookin kautta ja kaikki toiminta tapahtui samalla sivustolla. Koska käytin itse paljon tämän yrityksen palveluita, näin itse miten toiminta muuttui ja kehittyi Facebookissa. Kun yrityksen toiminta kasvoi ja myytävien tuotteiden määrä lisääntyi, Facebook ei enää ollut kätevä verkkokauppapohja vaan yrittäjän oli perustettava verkkokauppa.

c) Työskentelen kirjastoalalla ja olen ollut nykyisessä työpaikassani jo lähes 10 vuotta. Sosiaalisen median käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut tärkeäksi osaksi kirjaston markkinointia. Vielä kymmenen vuotta sitten asiat olivat aivan toisin ja kirjasto käytti markkinointiin vain perinteisiä viestintäkanavia, kuten sanomalehdet ja mainosjulisteiden levittäminen kirjastossa ja kaupungin ilmoitustauluilla. 

Pitkään käytössä oli pelkästään blogi, mutta sen käyttö ei oikein ottanut tulta alleen. Blogin ylläpito ja päivitys oli niin satunnaista, ettei se oikein saanut lukijoita. Facebookin käyttöönotto kuitenkin muutti viestintätavat täysin. 

Nykyään uskoisin, että Facebookin kautta tapahtuva markkinointi tuo lehtimainosten ohessa eniten kävijöitä kirjaston tapahtumiin. Facebookin etuna blogiin verrattuna on se, että sinne ei tarvitse eikä kannatakaan tehdä kovin pitkiä tekstipäivityksiä. Ytimekkäät kirjavinkkaukset kuvineen tuntuvat toimivan Facebookin kautta paremmin kuin pitemmät tekstit blogissa. Toki blogin kautta on mahdollisuus paneutua johonkin tiettyyn asiaan syvemmin ja kuvata sitä eri tavalla kuin Facebookissa. Silti koen Facebookin parhaana sosiaalisen median kanavana kirjastotyöntekijän näkökulmasta.

Aiemmin tässä tehtävässä tutustuin Snapchat-palveluun. Tarkoituksenani oli samalla miettiä, miten voisimme kirjastossa hyödyntää tätä kanavaa. Nuoriso tuntuu suosivan tätä sovellusta enemmän kuin Facebookia, joten olisi tärkeää löytää jokin kanava jolla kirjasto voisi markkinoida palveluitaan myös nuorisolle. Ainakaan vielä Snapchat ei täysin auennut minulle, joten sen käyttöön pitää selkeästi tutustua tarkemmin.