keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Tehtävä 4 d


4 d) Pohdi blogissasi, miten jatkossa voisit hyödyntää sosiaalista mediaa tulevaisuudessa
Voit esimerkiksi miettiä ja arvioida sitä, miten opintojakson yhteydessä rakentamanne toteutuksen toimivuutta voisi jatkossa kehittää tai millä uudella tavalla voisit hyödyntää erilaisia sosiaalisen median palveluita jatkossa. Mikäli koet sosiaalisen median käyttöön liittyvän omassa työssäsi selkeitä rajoitteita, voit tehdä loppuarviointiasi myös näiden rajoitteiden näkökulmasta.

Tämän opintojakson tehtävät on suoritettu ja nyt on aika arvioida opittua. Opintojakso oli mielenkiintoinen kokonaisuus ja opin paljon erilaisista sosiaalisen median sovelluksista. Ryhmätyöosio oli ehkä haasteellisin tehtävä, mutta mielestäni ryhmämme onnistui hyvin kehittelemään blogitoteutuksen. 

Ryhmämme blogi löytyy osoitteesta: https://apuaverkkoopintoihin.blogspot.com/

Blogi on nyt aloitettu, mutta sen toimintaa voisi kehittää markkinoimalla sitä esim. eri ammattikorkeakoulujen sivuilla sekä Facebookissa. Ammattikorkeakoulujen opettajilta voisimme pyytää esim. vinkkejä itsenäiseen opiskeluun. 

Omassa työssäni olen tekemisissä sosiaalisen median kanssa suhteellisen paljon. Kuulun työyhteisöni some-tiimiin mikä lähinnä tarkoittaa sitä, että teen Facebookiin päivityksiä. Sosiaalisen median suhteen työssäni ei juuri ole rajoituksia sen suhteen, mitä sovelluksia voi ottaa käyttöön. Rajoittava tekijä on lähinnä aika, sillä muun työn ohessa ei ole mahdollista pitää yllä kovin laajaa someverkostoa.

Mielenkiintoisin uusi sovellus, johon tutustuin tämän kurssin aikana, oli Slack. Sitä olin aiemmin käyttänyt ihan satunnaisesti, mutta nyt tämän kurssin aikana pääsin tutustumaan sovellukseen tarkemmin kun sitä käytettiin ryhmätyön viestintäkanavana. Aluksi hieman vierastin tuota Slackin ja ryhmämme oli tarkoitus viestitellä Whatsappin ja sähköpostin kautta. Otimme kuitenkin käyttöön Slack-kanavan, ja lopulta viestittelymme tapahtuikin pääosin sen kautta.  

Sosiaalisen median käyttö jatkuu siis tämän opintojakson jälkeenkin, mutta sain opintojaksolta paljon uusia ideoita ja kokemuksia sosiaalisen median käyttöön omassa työssäni ja myös vapaa-ajalla.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Tehtävä 3c


3c) Tee blogimerkintä toteutussuunnitelmasta. Pohdi blogikirjoituksessasi aiheen, kohderyhmän ja ympäristöjen valintoja sekä toteutuksen jatkokehittämistä ja ylläpitoa.

Ryhmämme toteutussuunnitelman aiheena on suunnitella blogi ammattikorkeakouluopiskelijoille, jotka suorittavat verkkokursseja ja kaipaavat apua itsenäiseen verkko-opiskeluun liittyviin ongelmiin. Luomme siis verkkoyhteisön/tuki- ja vinkkisivuston verkko-opiskelijoille, jossa opiskelijat voivat jakaa vinkkejä, ryhmäytyä, kysyä, neuvoa ja auttaa toisiaan erilaisissa tilanteissa, sekä kertoa, minkälaisiin ongelmiin verkkokursseja valittaessa kannattaa varautua.

Kohderyhmänä ovat kaikki verkkokursseja käyvät kaiken ikäiset, eri taustoista- ja ammattiryhmistä tulevat korkeakouluopiskelijat, jotka tarvitsevat tukea tai vinkkejä kurssien suorittamista varten tai haluavat verkostoitua tai ryhmäytyä uusien ihmisten kanssa. Blogi tulee olemaan kuitenkin kaikille avoin, joten kuka tahansa aiheesta kiinnostunut voi lukea ja kommentoida viestejä.

Valitsimme sosiaalisen median ympäristöksi blogin, sillä se on monipuolinen alusta, joka on monille jo ennestään tuttu. Facebook olisi myös toiminut hyvin, mutta koska se ei voinut olla ensisijainen ympäristö. Blogiin liitämme kuitenkin linkit yhteisön eri sosiaalisen median oheiskanaviin kuten Facebook, Instagram jne, joiden kautta yhteisöä/sivustoa mainostetaan ja markkinoidaan, sekä löydetään sille lisää aktiivisia käyttäjiä.

Blogi on myös ylläpitäjille helppo ympäristö, sillä käyttäjäoikeudet voidaan antaa useille ylläpitäjille. Tarkoitus on, että ylläpitäjät tekisivät aluksi säännöllisesti useita päivityksiä, jotta blogi pysyisi kiinnostavana ja ajankohtaisena. Sen jälkeen, kun blogi on saanut lisää säännöllisiä kävijöitä, jotka kirjoittavat blogiin, voidaan ylläpitäjien päivityksiä vähentää. Ja kun blogi saavuttaa tarpeeksi suuren kävijämäärän, voidaan sillä myös alkaa tienata mainostuloja. Mainostuloja on tarkoitus käyttää mahdollisuuksien mukaan siihen, että blogia palkataan päivittämään yksi henkilö. Blogin on mahdollista tehdä yhteistyötä eri korkeakoulu-jen opiskelijajärjestöjen kanssa. Esimerkiksi Metropolian Ammattikorkea-koulun opiskelijajärjestö Metka tukee juurikin oppilaiden verkostoitumista ja on sitoutunut toimimaan vertaistukikanavana koko opintojen ajaksi.

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Oppimistehtävä #2


Sosiaalisen median tietosuoja, digitaalinen identiteetti ja pelisäännöt

2 a) Tietosuojakysymykset

Etsi verkosta keskusteluja tietosuojakysymyksistä. Keskustelupaikkoja voivat olla foorumit, yhteisöt, keskustelu- ja kommenttialueet. Osallistu keskusteluihin näillä foorumeilla. Voit käydä keskustelua myös ryhmän Slackissa. Linkitä (älä toista) keskustelualueet blogiisi ja pohdi blogissasi/vlogissasi myös:

Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävän henkilön pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta

    Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut
    Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta
    Millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita

Verkosta en löytänyt kovin aktiivista keskustelupalstaa tietosuojakysymyksiin liittyen. Suomi24-sivustolla oli erilaisia tietoturvaan liittyviä keskusteluja, mutta ne liittyivät suurimmalta olin erilaisiin tietokoneongelmiin liittyviin kysymyksiin. Sen takia päätin osallistua aiheeseen liittyvään keskusteluun ryhmämme Slack-sivulla. Osallistuin keskusteluihin liittyen GDPR-uudistuksen vaikutuksiin työpaikalla ja henkilökohtaisessa elämässä. Sen lisäksi osallistuin keskusteluun tietosuojan toteutumisesta päivittäisessä elämässä.

Sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössään käyttävän henkilön tulee ottaa huomioon monenlaisia asioita tietosuojan näkökulmasta. Minkälaisia asioita sosiaalisten verkkotyökalujen kautta käsitellään? Jaetaanko verkossa tietoa työntekijöiden tai asiakkaiden henkilökohtaisista asioista? Kenellä on mahdollisuus päästä näkemään verkossa jaettua tietoa?

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden etuja ovat, että esimerkiksi Facebookin kautta työyhteisössä on helppo muodostaa erilaisia julkisia ja yksityisiä ryhmiä, joiden kautta viestintä ja kommentointi on nopeaa. Monilla on nykyään käytössä älypuhelin myös työpuhelimena, joten muut työtekijät on helppo tavoittaa erilaisten verkkotyökalujen kautta. Avoimuus ja omalla nimellä esiintyminen ovat tärkeitä, sillä sosiaalisen median laatu ja arvo heikkenevät, jos ihmiset esiintyvät nimimerkeillä.

Työyhteisöt voivat hyötyä tietyissä tilanteissa henkilökohtaisten tietojen jakamisesta. Mikäli työyhteisö käyttää viestintäkanavanaa asiakkailleen Facebookia, Twitteriä tai muuta sosiaalisen median kanavaa, viestintä voi näillä kanavilla usein olla avoimempaa kuin työyhteisön verkkosivuilla. Viestinnässä voidaan käsitellä henkilökohtaisiakin asioita tietyssä määrin ja se voi luoda yhteisöstä avoimemman kumpaankin suuntaan. 

Henkilökohtaisten tietojen suojaaminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, jotta tiedot eivät päädy ulkopuolisten käsiin. Sosiaalisten verkkotyökalujen salasanat ja muut tunnistautumiseen tarvittavat tiedot tulisivat olla vain niiden henkilökunnan jäsenten saatavilla, jotka hallinnoivat näitä ohjelmia.

Viestintävirastolta löytyy ohjeistusta monesta tietoturvaan liittyvästä asiasta. Esimerkiksi salasanoihin liittyvistä asioita löytyy oma oppaansa, jonka avulla työyhteisö voi tarkistaa salasanojen oikeaoppisen käyttämisen. Salasanojen hallintaan on myös kehitetty monia apuvälineitä, jotta salasanat pysyisivät helppokäyttöisesti yhdessä paikassa ja aina ajan tasalla. Näistä voisi mainita esimerkiksi Keepass-ohjelman, joka toimii niin että salasanojen hallintasovellukseen on mahdollista tallentaa salasanoja salatussa muodossa siten, että salasanat ovat yhden pääsalasanan takana saatavilla.

Työyhteisöjen tulisi sopia sosiaalisen median pelisäännöistä, jotta kaikki olisivat selvillä, miten sosiaalisessa mediassa toimitaan ja viestitään työyhteisön edustajina. Ohjeistukset ovat yksilöllisiä ja jokaisessa yrityksessä ja yhteisössä niistä sovitaan erikseen. Ilman kunnollista ohjeistusta työntekijät saattavat julkaista työyhteisön kannalta negatiivista sisältöä ja pahimmassa tapauksessa vaarantaa työyhteisön ja sen asiakkaiden tietosuojan.


2 b) Digitaalinen identiteetti

Etsi hakukoneen avulla tietoja itsestäsi - tekstejä, kuvia, videoita, ...

    Millaisia tietoja sinusta löytyy
    Ovatko tiedot mielestäsi oikeita
    Kuinka voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja sinusta on
    Voiko tietoja poistaa verkosta 

Kirjoita blogiisi tai kerro vlogissasi mietteitä digitaalisen identiteetin muodostumisesta. Pohdi tietojen ja kuvien manipuloinnin merkitystä digitaalisen identiteetin muodostumisessa. Pohdi myös julkisuuden henkilön esim. poliitikko, yritysjohtaja, viestinnän ammattilainen... tietojen puuttumista sosiaalisessa mediassa - pitääkö tietoja olla vai ei?

Kun laitoin Googlen hakukenttään oman nimeni niin hakutuloksissa löytyi ensimmäisenä Facebook-sivustoni osoite ja myös käyttäjäkuva. Tosin kuva oli kyllä sellainen, joka minulla ei ole ollut käytössä enää pitkään aikaan. Suurin osa hakutuloksista liittyi kyllä muihin samannimisiin henkilöihin kuin minä, mutta aika nopeasti haussa löytyi myös youtube-kanavani ja julkaisemiani videoita. Googlen kuvahaun kautta löysin muutamia lehtijuttuja, joissa minua on haastateltu, näiden yhteydessä oli myös kuvani. Mitään kovin henkilökohtaisia tietoja en itsestäni onneksi löytänyt sillä olen pyrkinyt välttämään niiden lisäämistä nettiin ja myös sosiaalisen median sivustoilla olen rajannut tietojeni julkaisemista. 

Mielenkiintoinen löytö kuvahakuun liittyen oli se, että hakutulos näytti sellaisten kirjojen kansikuvia, joita olen arvioinut Goodreads-sovelluksessa. Jotain kautta siis nimeni yhdistyy näihin kirjoihin niin että niitä näkyy Googlen tiedonhaussa. En tiedä, miten pystyisin esimerkiksi tällaisia tietoja poistamaan verkosta. Jos nimellä ja kuvallani julkaistaan jotain, niin sitä on sen jälkeen todella vaikea poistaa täysin kokonaan. Julkaisuihin voi tietenkin yrittää vaikuttaa siten, että välttää henkilötietojen ja henkilökohtaisten asioiden julkaisemista. Eri sovelluksiin kirjautuessa kannattaa aina tarkistaa, miten omat tiedot näkyvät muille käyttäjille ja säätää asetuksia, mikäli se vain on mahdollista. Esimerkiksi Googlelle on myös mahdollista lähettää pyyntö jonkin omasta itsestä julkaistun tiedon tai kuvan poistamiseksi, mikäli kokee sen olevan tarpeellista. 

Digitaalisella identiteetillä tarkoitetaan sitä tietoa, joka on sinuun eli omaan itseen liittyen internetissä. Digitaalinen identiteetti ei välttämä ole tosi sillä nykyään verkossa voi muokata lähes tulkoon mitä vain tietoa ja kuvia voi käsitellä niin taidokkaasti, ettei muokkausta edes pysty erottamaan. Siksi verkossa julkaistuun tietoon ja kuviin pitäisi aina suhtautua tietyllä varauksella. 

Useimmilla julkisuuden henkilöillä on nykyään oma profiili sosiaalisessa mediassa. Profiili voi olla joko itse päivitetty tai sitten julkisuuden henkilö on voinut palkata työntekijän päivittämään tietoja. Itse kirjoitetut tekstit ovat tietenkin persoonallisempia kuin palkatun työntekijän yleiset uutisoinnit, silti kaikki julkisuuden henkilöt eivät koe tarpeelliseksi olla itse jatkuvasti kirjoittamassa sosiaalisessa mediassa eikä heidän välttämättä tarvitse ollakaan. Virallinen profiili voi olla hyödyllinen siinä tapauksessa, että kyseiseen henkilöön kohdistuu esimerkiksi jonkinlaista negatiivista uutisointia, silloin virallisen profiilin kautta voi toimittaa oman näkemyksensä asioista. Mikäli julkisuuden henkilöltä ei löydy netistä mitään virallista tiedotuskanavaa, voi hänen olla haasteellista nykypäivänä tuoda esiin omia näkökulmiaan, kun tässä ajassa on tyypillistä että uutisia luetaan ja haetaan paljon myös sosiaalisen median kanavien kautta.


2 c) Etsi verkosta jonkin työyhteisön sosiaalisen median käytön pelisäännöt. Pohdi blogissasi/vlogissasi, mikä on löytämiesi pelisääntöjen keskeisin viesti. Kenen vastuulla näiden pelisääntöjen laatiminen mielestäsi on ja mitä niissä tulisi olla?

Löysin verkosta Taysin sosiaalisen median kanavien käytön ohjeistuksen:

Keskeinen viesti tällä ohjeistuksella on se, että Tays viestii organisaationa monissa some-kanavissa. Uusia kanavia Taysille otetaan käyttöön vain harkitusti, kohderyhmälähtöisesti ja yhteistyössä viestintäpalvelujen kanssa. Sairaanhoitopiirin sosiaalisen median ohjeen tarkoituksena on linjata Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tavoitteet ja toimintaperiaatteet sosiaalisessa mediassa ja opastaa työntekijöitä toimimaan sosiaalisessa mediassa työ- ja vapaa-aikanaan.

Ohjeistus on mielestäni kattava, sillä siinä käsitellään monia sosiaalisen median viestintään liittyviä asioita ja sitä mitä työntekijät saavat ja eivät saa tehdä. 

Pelisääntöjen laatiminen on mielestäni jokaisessa työyhteisössä ja organisaatiossa johtotiimin tai verkkoviestinnän ohjausryhmän vastuulla. Pelisäännöistä tulisi löytyä maininta niistä kanavista, joissa työyhteisö saa viestiä ja tarkka ohjeistus siitä, miten viestintä tapahtuu. Säännöissä tulisi myös olla kuvaus siitä, mihin viestinnällä pyritään eli minkälaisia tavoitteita ja hyötyä sillä haetaan. Lisäksi säännöissä tulisi olla tarkka ohjeistus salassapitovelvollisuuksista, tietoturvasta ja eettisistä ohjeista.